Suuri lämpöremontti

Vuoden 2015 suurin urakka oli sähkölämmityksen vaihto maalämpöön.  Projekti alkoi ehkä jo silloin kun tämä paikka ostettiin 2012.  Tekeminen alkoi varsinaisesti vuosi aikaisemmin kun pyydettiin tarjous koko urakasta parilta yrittäjältä.  Tarjoukset olivat sen verran hinnakkaita että jonkun aikaa asiaa pohdittuaan, mies totesi tekevänsä suurimman osan hommasta itse.

Vesikiertoisen patteriverkoston vetäminen ei edes olisi kuulunut noihin tarjouksiin ja sehän tämmöisessä reilun 250 neliön rakennuksessa on aikaavievin homma. Sähkölämmitys oli koululle laitettu jossain remontissa vuosikymmeniä sitten.  Sitä ennen lämmitys oli pönttöuunien varassa.  Uuneja ja takkoja on edelleen talossa 5 ja niitä on ahkerasti käytetty ihan koko ajan.  Me asennettiin lisäksi ilmalämpöpumppu heti ensimmäisenä talvena verstaaseen. Yläpohjaan lisättiin 25 senttiä selluvillaa purujen päälle.  Näillä toimilla ja villasukkien avulla vuotuinen sähkönkulutus on ollut 23 000kWh paikkeilla joka on paljon vähemmän kuin taloa ostaessa pelättiin.  Puita on poltettu 5-10 kuutiota vuodessa.

Patteriputkistojen suunnittelu oli tietysti oma hommansa, minkälaiset piirit toimivat kaksikerroksisessa rakennuksessa ja miten ne on helpointa vetää.  Halusimme putkistot mahdollisimman paljon piiloon, joten ulkoseinien lattiareunat piti avata, poistaa sahanpurut, tehdä läpiviennit huoneitten välille ja kellariin, ja sitten putkien asennuksen jälkeen villottaa ja peittää lattiat. Putkien päällä lattialaudat jätettiin irrallisiksi jotta putkisto on mahdollista tarvittaessa tarkistaa. Putkia varten lattiaa avatessa tuli samalla tarkastettua alimpien seinähirsien kunto, pehmeää löytyi paikoista joissa katto on joskus vuotanut. Nyt paikat kuitenkin olivat kuivia eivätkä rakenteet ole painuneet joten niille ei tehty mitään.

Vanhan malliset valurautapatterit tilattiin Virosta koska Suomesta ei näyttänyt olevan ainakaan kohtuulliseen hintaan niitä saatavilla. Valurautaisiin päädyttiin ulkonäkösyistä, tuntui että nykyaikaiset pellistä prässätyt patterit ei oikein sovi vanhaan taloon, vaikka ovatkin halvemmat ja paljon helpommat asentaa. Patterit toimivat varaajana jo pelkästään massansa (2000 kg) ansiosta.  Patterit tulivat kasaamattomina, pohjamaalattuina. Elementeistä sai koottua jokaisen tilan lämmitykseen riittävän määrän patteripinta-alaa. Maalaaminen, kokoaminen, putkiston vetäminen ja sitten jännitys tiiveydestä koeponnistusvaiheessa - ei vuotoja! Patteriverkostoa piti myös huuhdella ennen kuin lämpöpumppua voitiin kytkeä.

Lämpöä ajateltiin ensin ottaa maasta ja meillä oli jouluna 2014 maalämpökaivopora pihassa jyryyttämässä useamman päivän.  Ensimmäisen kaivon poraaminen tyssäsi 53m syvyyteen.  Kalliota ei ollut vielä löytynyt ja kaivoon laitettava putki petti, joten poraaminen loppui sen osalta siihen. Porayrittäjä arveli että voisi kokeilla paksummalla putkella uudemman kerran.  Toisen kaivon poraaminen loppui 30m jälkeen, edelleenkään ei löytynyt kalliota ja paksumpikin putki petti. Todettiin että ei porata enempää.  Piha oli hirveässä kunnossa, porausjätteenä tuli iso kasa hienoa hiekkaa, melkein kuin savea.  Onneksi talvi tuli ja lumi peitti kaiken joksikin kuukaudeksi.

Suunnitelmat muuttuivat ja neuvottelujen jälkeen päätettiin laittaa lämmönkeruuputkisto järveen.  Rantaan on n.80m matka mutta tonttimme ei yllä rantaan asti, joten piti kysyä maanomistajalta lupa.  Onneksi kunnan rakennustarkastukseen riitti pelkkä muutos maalämpökaivolle jo haettuun lupaan ja lupa-asiat oli helposti hoidettu.  Elokuussa saimme kaivurin paikalle kaivamaan ojan talolta rantaan.  Aikataulu osui nappiin, kun oja kaivettiin perjantaina, meille jäi sopivasti viikonloppu aikaa asentaa putkistot kaivuun pohjalle ja upottaa lenkit järveen.  Hankalinta oli saada kerällä ollut putki oikenemaan.  Putkikerä oli traktorin keulaan tehdyssä tapissa ja siihen mies teki rakennelman, jolla kierrettä sai vähän väännettyä vastaan.  Järvellä asensimme putkeen aina jonkun metrin välein painoksi betonisia pihakiviä nippusiteillä soutuveneessä operoiden.  Sattui olemaan mukava keli, tuuli tai sade olisi haitannut hommaa ikävästi. Maanantaina kaivuri kävi peittämässä kaivannon.

Putkien päät piti vielä saada kellarin seinän läpi maalämpöpumpulle.  Sokkelin läpi meneminen ei ollut ihan helppo homma, mutta meneehän sitä läpi harmaan kiven, kun niin on päättänyt.  Oli sen pumpun vieminen kellariin oma hommansa sekin kapeassa portaikossa, mutta onneksi sen sai vietyä kahdessa osassa.  Varmistukseksi laitettiin veneen vinssillä kiinni, ettei koko hoito päässyt karkaamaan käsistä rappuja alas vahingossa.

Kun oli saatu putkistot yhdistettyä koneelle, olikin aika kutsua sähkömies tekemään tarvittavat sähkötyöt.  Sähkärin käynnin jälkeen oli vielä kaikenlaista tekemistä ennen kuin konetta kokeiltiin käynnistää.  Kaikki näytti muuten olevan kunnossa mutta kompressori ei lähtenyt käyntiin.  Aikansa asiaa tutkittuaan ja kaikkien kytkentöjen monin kertaisen tarkistamisen jälkeen mies huomasi että yksi vaihe puuttui sähkökytkennästä.  Korjaajan käynnin jälkeen saatiin vihdoin lämpöpumppu käyntiin marraskuun alussa.

Eteisen muodonmuutos

Eteisen remontti lähti käyntiin syyskesällä, kun mies ja siskon miesystävä ihmettelivät luokan lattialautojen ravistumista.  Siitä lähti lattian auki repiminen säteittäin joka suuntaan, kun etsittiin kosteuden tuloväylää.  Lattiaa aukaistiin siis luokassa, eteisessä, verstaassa ja verstaan viereisissä veistotyökalukomerossa ja pikku-wc:ssä.  Sahanpurut oli laatan päällä sentin parin verran kosteita, ilmeisesti laatassa oli painauma tuossa luokan nurkan kohdalla ja vesi oli joskus aikoja sitten tuonne tullut katon jiirin huonosta kohdasta, nyt ei ole ilmeisesti vuosiin enää päässyt.  Sahanpurut pois, kuivatusta jokusen viikon ajan ja selluvillaa tilalle sekä uudet lattialaudat.

Pari kuukautta on nyt sitten tehty tuota eteistä.  Suurin purkuhomma oli opettajanhuoneen seinien alas repimisessä, levyt oli laitettu ehkä 70-80 -luvulla.  Ikävä kyllä en nyt löydä kuvaa, jossa tuo koppero olisi vielä olemassa.  Eteisen katossa risteilleet sähköjohdot siirrettiin välipohjaan pois rumentamasta kattopanelointia.  Samoin vesijohdot sekä pikku-wc:n että eteisessä olleitten käsienpesualtaitten osalta.  Myös sähköpatterit lähti.  Patterit on tarkoitus uusia samalla kun vaihdetaan lämmitysmuotoa suorasta sähköstä maalämpöön.  Pattereiksi tulee vanhanmalliset rautapatterit ja eteiseen väri tulee olemaan sama kuin pönttöuunissa.

Pesualtaitten tilalle mies rakensi komeron kengille ja asusteille,  Yhden oven taakse tulee jossain vaiheessa keskuspölynimuri.  Yläkaapit peittää sulaketaulun, vasemman puoleiset ovet aukeavat yhdessä, joten sähköjä pääsee helposti räpläämään kun ei välissä ole ovea tai tukirakenteita.  Ovimalli saatiin väliovista ja maalin sävykin on lähes sama.

Tapetti on Tapettitalon Jugend pähkinä ja alaosan paneloinnin väri Bilteman silkinkeltainen taitettuna jollain vanhalla beigellä hiukan vähemmän keltaiseksi.  Maalien kanssa on melkoista arpomista, kun ei oikeata värisävyö vaan tunnu löytyvän vaikka kuinka yrittää hakea vanhan mallin mukaista värikartoista.  Onkin jokseenkin kaikien maalien kanssa jouduttu maalaamaan muutamaan kertaan ja hakemaan oikeaa sävyä kokeilemalla.  Pönttöuuniin meni 4-5 eri sävyä ennen kuin oikeanlainen vihreä osui :)

Vielä aulaa ja portaikkoa

Löysin vanhoja kuvia portaikosta ja aulasta alkuperäisessä asussaan ja mies otti tänään muutaman kuvan kunnon kameralla nykyasusta.  Alkuperäinen portaikko teki alapäässä mutkan.  Muutoksessa portaat siirtyivät sen verran että saatiin tuulikaapista käynti opettajan asunnon puolelle eli tuo mutka poistui ja portaat on nyt 'syvemmällä' talossa.  Vanhat askelmat ja kaiteet kierrätettiin 'uudessa' portaikossa.  Muutenkin pyritään käyttämään kaikki mahdollinen vanha ja käyttökelpoinen materiaali uudelleen.  

Aulassa on nyt eletty ja katseltu tv:tä melkein vuoden verran ja on kyllä ollut toimiva.  Sari Haukkovaaran maalaus Keväthangilla siirtyi ylös ja on nyt katsottavana ja ihailtavana paljon paremmalla paikalla, aina ohikulkiessa silmä lepää hetken :)  Aulasta on käynti kahteen makuuhuoneeseen (toisen huoneen ovi odottaa vielä vaihtoa, kunhan löydetään sopiva peiliovi tilalle) ja kahdelle ullakolle. Tapetti on nimeltään Mannerheim.

Yläkerran aula ja portaikko

Hellan jälkeen vuorossa oli yläkerran aulan remontti.  Portaikko oli kokenut jo muutoksen aikaisemmin, kun koko portaikkoa piti siirtää metrin verran, jotta saatiin kulkuyhteys pääovelta asunnon puolelle. Mutta portaikon seinät jäi silloin vielä kesken.  Nyt nekin tuli tapetoitua, kun aulaa laitettiin.  Samaa tapettia laitettiinkin myös tuulikaappiin.

Aula koostui kahdesta pienestä välitilasta.  Koulun puolen aula, jonne pääsi pääportaikosta ja josta oli käynti kahdelle ullakolle ja asunnon puolen aula, jonne oli käynti asunnon puolen keittiöstä ja aulassa oli ovet kahteen makuuhuoneeseen.  Näiden kahden aulan välillä oli lukollinen ovi. Ekassa kuvassa tuo ovi kuvattuna koulun puolen aulasta ja toisessa kuvassa asunnon puolen aula, jossa samainen ovi jää oikealle.  Turhia soppia siis molemmat.

Väliseinä piti purkaa, poistettiin muovimatto ja suljettiin toinen portaikko (toinen kuva otettu portaikosta käsin).  Välseinä oli vähän järemmin tehty, purua eristeenä.  Kolmannessa kuvassa näkyy tastalla myös portaikon kaide, joka siis suljettiin remontissa.  Neljännessä kuvassa lisättynä puuttuneet lattialaudat.

Aulan väliseinän purkua

Aulan lattia

Uunin siirto

Herättelen tätä blogia nyt taas henkiin, jotta tulee raportoitua tekemisiä ja koulun muutosta.


Noin vuosi sitten mies purki vanhan uunin lossarin mökistä ja muurasi sen uudelleen koulun puolen keittiöön.  Leipominen kävikin hiukan haasteelliseksi, kun piti juosta uunia lämmittäessä jatkuvasti talon ja mökin väliä ja kuljettaa paistettavat leivät pihan läpi uunin luo.

Purku tapahtui kerros kerrokselta niin että lossarin mökin lattialle tuli aina yksi kerros tiiliä siten kuin se kerros oli ollut muurattuna.  Tässä kuva jossa hellan kansi on jo poistettu.

Hella siirtyi koulun keittiöön paikalle, jossa on ennen vanhaan ollut hella eli perustukset ja hormi olivat valmiina.  Vanha hella on tosin ollut poikittain muuria vasten, nyt laitettiin seinän suuntaisesti.  Me ei haluttu pellittää ulkopuolta, joten pinnassa on uudet tiilet.

Kuukauden muuraamisen jälkeen tuli tämän näköistä.  Hyvin on toiminut!

Luonnonrauhaa

Olemme lepäilleet tiistaista lähtien koululla, mukana Heini, mummu ja pappa.  Täällä on uskomattoman rauhoittava henki.  Luonto auttaa.  Heini kuvaili tänään kaunista auringonlaskua.  

Pikkuhiljaa selvitään, aluksi henkäys kerrallaan ja nyt jo voi ajatella myös huomista.  Viikko on kulunut.

Valmistautumista talveen

Talven kylmiin valmistautuen hankimme koululle ilmalämpöpumpun ja sen parissa Jouni on nyt puuhaillut viimeiset kaksi viikonloppua.  Joku innovatiivinen ajatus oli asentaa ulkoyksikkö ullakolle.  Siitä on ilmeisesti kovasti hyviä kokemuksia joillakin ja insinöörihän nyt tekee muutenkin asiat omalla tavallaan.  Ulkoyksikkö on nyt siis paikallaan ja asentaja hoitaa sähköjen vedot ja sisäyksikön laittamisen verstaaseen tällä tai ensi viikolla.  Sitten voidaankin odotella pakkasia rauhallisin mielin.  Viime talvena helmikuun sähkölasku oli ihan omissa sfääreissään, ja semmoista ei toivoisi toista.  Toivottavasti pienentää nyt ainakin jonkin verran tätä kylmän ajan laskua.

Laite tilattiin aikaa sitten ja kuvittelimme että se tulisi paikalle loman aikana.  No, ei tullut.  Jouni yritti sopia toimitusta siten, että päästäisiin itse sitä vastaanottamaan mutta ei sekään sitten kuljetusfirman kanssa onnistunut, vaikka kuinka yritettiin.  Olivat sitten vaan vieneet rappusille ja siellä se odotti viikon verran ennen kuin itse päästiin paikalle.  En tiedä kenen vakuutuksista olisi mennyt, jos jotain olisi sattunut.

Minä paperoin ikkunoita.  Muistaako kukaan semmoista valkoista paperinauhaa, jota ennen laitettiin ikkunan pokan ja karmin välissä olevan raon päälle?  Vedin nauhaa kilometritolkulla luokan, eteisen, tuulikaapin ja keittiön ikkunoihin.  Ei käy veto :D  Ikkunoista tuli jopa tosi huolitellun näköiset kun epämääräiset raot peittyi valkoisen nauhan alle.

Jouni otti verstaasta 6 ulkopuolen ikkunaa (tarkoitan kahden ruudun yksikköä) mukaan kunnostettaviksi ja on nyt niitä iltaisin putsannut autotallissa.  Maalit ja irtonaiset kitit pois, metallihelojen maalinpoisto ja hionta, kittaus ja muutama maalikerros pintaan (tarkemmat ohjeet täältä http://wikikko.info/wiki/Ikkunat ). Yhden restaurointi vie noin kolmisen tuntia.  Tosin yhdestä rikkoutui molemmat lasit kittiä irrottaessa, joten sen kanssa menee nyt lasien tekemisen verran enemmän.  Lasien olisi kiva pysyä ehjänä, kun ne on vanhoja epätasaisia laseja joilla on kauneusarvoa. Tuo 6 tarkottaa yhtä ikkunaa eli siis ikkuna muodostuu kuudesta yksiköstä jossa kussakin on kaksi ruutua.  Aloitettiin noista ulkopuolisista jotka on huonommassa kunnossa.  Ikkunoita on kaiken kaikkiaan koulun puolella 9.  Laske siitä työmäärä.  Sisäpuolella riittänee pelkkä maalaus, ehkä kevyt hionta paikoitellen.  Ikkunathan on siis vain kaksi lasiset.  Jouni pohtii josko laittaisi kolmannen, mutta minä en oikein kannata.